1/30/2015

You know that I'm coming back for you


Paluu blogin ääreen. Huhhuh. Mitä tässä on jo ehtinyt vierähtää? Kohta kolme kuukautta postaamatta vaikka hinku on ollut kova. Tehtävät ja menot piti laittaa tuossa lokakuun lopussa tärkeysjärjestykseen ja blogi ei kuulunut ihan ylimpiin prioriteetteihin. Olen kaivannut kovasti blogin pariin ja kirjoitusintoa olisi riittänyt, mutta päivässä tunnit ovat loppuneet kesken.

Havahduin pari viikkoa sitten kun poikaystävä kysyi " Oletko kirjoittanut blogia viime aikoina?". Enpä tosiaan ole, enkä ole edes valokuvaamaankaan kerennyt, Näihin surullisen kuuluisiin tärkeisiin juttuihin kuului työ, opinnot ja sosiaalinen elämä. Nyt olen edelleen samassa tilanteessa, että vuoren korkuinen kasa läksyjä ja mallisto odottavat tekijäänsä. Päätin silti tulla tänne vähän purkamaan viime aikaisia tuntoja, helpottaakseni stressiä.
Moni saattaa luulla, että parisuhde verottaa omia menoja ja sitä sitten nyhjätään kaiken iltaa kotosalla. Kyllä me nyhjätäänkin, mutta on molemmilla edelleen omat menonsa ja harrastuksensa joista pidetään kiinni. Tällä hetkellä sitä vaan tuntuu, että opinnot vie multa kaiken ajan ja olen lähinnä ehtinyt olemaan hyvä säbävaimo.


Jos aloitetaan vaikka marraskuun tapahtumista. Sen suurempia opintojen ohella ei marraskuussa ainakaan muistaakseni tapahtunut - antakaa kun tarkistan instasta. Käytiin muutamaankin otteeseen yhdessä jouluostoksilla, paketoitiin ja kylpylöitiin. Kuun lopussa mulla oli Valkeakosken joulumessujen muotinäytös, jota oltiin valmisteltu luokan kanssa koko syksy. Lopputulos oli erittäin onnistunut ja siitä sai potkua tämän kevään isoon muotinäytökseen.

Joulukuussa, no mitä nyt yleensä joulukuussa? Askarreltiin A:n kanssa kortteja ja juhlittiin häitä, vaikkei sentään vielä ihan omia. Joulun pyhät vietettiin T:n luona Tallinnassa. Aivan uskomattoman paras reissu ja helmikuussa Tallinna kutsuu meitä taas.
Reissu kesti kolme päivää ja heti perään lähdettiin Kuusamoon viettämään uutta vuotta. En ole koskaan käynyt niin pohjoisessa ja olin odottanut tätä mahdollisuutta koko pienen ikäni. Lähdettiin ajamaan Kuusamoon ihan liian myöhään päivällä ja saavuttiin perille vasta aamuyöstä. Kolmeen päivään Kuusamossa sisältyi moottorikelkkailua ( kivempi ajaa kuin olla kyydissä..), yksi yö kylpylässä ja laskettelua Rukalla. Valehtelematta paras joululoma ikinä, vaikkei paljoa tullutkaan levättyä.


Nyt on sitten palattu arkeen ja paahdettu täyttä vauhtia jo kolmatta viikkoa. Malliston valmistus alkoi kaavoittamalla ja materiaalihankinnoilla. Tällä hetkellä on lähes kaikki kaavat valmiina protovaihetta varten ja suurinosa materiaaleista valittu ja hankittu. Tässä ohella yritän selviytyä kevään muista kursseista, aloittaa opinnäytetyön sekä hakea vaihtoon ensi syksyksi. Olenkohan taas hamstrannut liikaa hommia?

Muita jännittäviä muutoksia on tapahtumassa myös, mutta niistä uskaltaa puhua vasta keväämmällä. Nyt pitää keskittyä täysillä tähän hetkeen ja raataa niska limassa opinnot tältä keväältä niin kesällä voi rentoutua. Blogin kohtaloakin on suunniteltu yhteistyötahon kanssa mm. uutta ulkoasua ja koko sisältö kenties muuttuu. Tästä käydään vielä palaveria, saas nähdä mihin päädytään!

10/29/2014

Vacation outfit - Indian feather top & cuffed heels


Syysloma oli ja meni aika rauhallisissa merkeissä. Suurimman osan ajasta vietin Järvenpäässä ja loppu viikoksi T tuli Tallinnasta Tampereelle viettämään tyttöjen viikonloppua. Perjantaina lähdettiin viihteelle ja lauantaina suunnattiin Lahteen pikku miehen 1-vuotis synttäreille. Olin niin tyttöseuran tarpeessa, että ette uskokaan! Harmi vaan, ettei taaskaan keretty paria päivää enempää hengailla. Jouluna sitten seikkaillaan kolmistaan Tallinnassa, saa nähdä mitä siitäkin tulee.

Mitä mahtaa kuulua tänne kulissien taakse? Noh, olen ollut aika vaitonainen rakkauselämäni suhteen, koska viime kevät ja kesä meni sen suhteen todella penkin alle. Kesän lopussa törmäsin sitten A:han ja siitä lähtien ollaan hengattu aika tiiviisti yhdessä. Pari viikkoa sitten päätettiin ns. virallistaa tämä juttu kaikille julkiseksi ja ei siitä kaikki onnellisia olleet. Pääasia kuitenkin on, että meillä menee hyvin ja ollaan onnesta toistaiseksi soikeita. Soikeita realistisella tavalla, koska molempien arki on kiireistä ja asutaan pienoisen välimatkan päässä toisistamme. Vihdoin uskallan itsekin näyttää julkisesti tunteeni ja heittäytyä tähän täysillä!





Kuvissa palataan vielä syyskuiseen Sisiliaan. Pakko myöntää, että koti-ikävä iskee kun näitä katselee täällä kylmässä ja harmaassa Suomen säässä. Vaikka olenkin lähes tulkoon aina asunut Suomessa niin silti mussa on pala Sisiliaa. Pakkasin taas tälläkin kertaa laukkuun liikaa vaatteita, mutta minkäs sille mahtaa jos on nainen. En tiedä kuinka selviäisin jollain rinkkareissulla, muutama vaatekerta mukana.

Pakkasin viime viikolla särkynein sydämin kaikki kesävaatteet ja kengät varastoon. Kaappiin jäi kasa neuleita, leggareita ja farkkuja. Koen, että talvella on äärettömän vaikea pukeutua Suomen sääoloissa tyylikkäästi. On hankalaa olla samaa aikaa tyylikäs ja pysyä lämpimänä. Vilukissana aloitan leggareiden käytön farkkujen alla jo syyskuussa ja poistan ne käytöstä vasta toukokuun lopuilla. Kuulostaa varmasti kummalta, mutta en vaan siedä kylmää enkä halua maata flunssassa viikkoja.




Tällä viikolla kalenteri on tupattu täyteen projekteja, mallien kävelyharjoituksia, hiukan töitä ja iltaisin vapaa-aikaakin. Kieltämättä taisin valehdella tuon vapaa-ajan suhteen, koska käytän suurimman osan vapaa-ajastani malliston työstämiseen. En osaa irtautua töistäni pitkäksi aikaa, koska rakastan sitä mitä teen ja tätä tahdon tehdä loppu elämäni.